Naivistit Iittalassa
Suomen naivistisen taiteen keskus löytyy Iittalasta. Naivistinen taide houkuttaa hymyn huulille ja antaa ilon viedä arjessa eteenpäin. Naivistit Iittalassa -näyttely esittelee kotimaan naivismin kuohukerman maustettuna kansainvälisillä huippunimillä. Naivismi on koko perheen taidetta.
Naivistit Iittalassa -kesänäyttely 20.5.–1.9.2024
Kesänäyttelyn nimi on tänä vuonna Keltainen talo. Sillä juhlistetaan sata vuotta täyttävää puista koulurakennusta, jossa kesänäyttelykin on 36. kerran.
Aivan naapurissamme Iittala Villagen liikkeet palvelevat omien aukioloaikojensa puitteissa.
Aulaputiikki
Näyttelyn yhteydessä toimii aulamyymälä, josta voit hankkia taidetta, lahjatavaroita, taidetarvikkeita, kirjoja ja kortteja.
Pysäköinti
Iittalan yhtenäiskoulun parkkipaikka (Vanhan puukoulun ja Iittalantien välissä – Iittala-halli) on näyttelyvieraiden käytössä koulun lomien ja viikonloppujen aikana. Lasimäen parkkipaikalta (P) on näyttelyyn matkaa n. 200 m.
Julkinen liikenne
Naivisteille voit tulla myös R-junalla tai pikavuorolla tai lähemmäksi Hämeenlinnan kaupunkiliikenteen linja-autolla. Katso tarkemmat saapumisohjeet sivulta Näin löydät Iittalaan
Esteettömyys
Näyttelyn alakertaan on esteetön pääsy luiskaa pitkin. Liikuntarajoitteiset voivat saapua puukoulun eteen autolla ja alakertaan on luiska, jossa on käsijohteet. Liikkumiseen apua tarvitsevan henkilön avustaja pääsee sisään veloituksetta.
Voit kysyä tarvittaessa lisätietoa numerosta 040 5111 466.
Naivistinen taidelainaamo
Ympäri vuoden teitä palvelee virtuaalinen Naivistinen taidelainaamo! Sieltä löydät uutuuksien lisäksi myös edellisissä näyttelyissämme esillä olleita teoksia.
Lisätietoja: www.naivistit.fi
Mitä on naivismi?
Naivismi (ransk. naïve; lapsekas, vilpitön, luonnollinen) on taidesuuntaus, jota harjoittavat usein itseoppineet taiteilijat.
Naivismin on katsottu olleen vastareaktio impressionismin jälkeisten taidesuuntausten teoreettisuudelle ja estetisöinnille. Taiteeseen haluttiin alkuperäistä välittömyyttä ja aitoa vaistomaista ilmaisua, joka olisi taidekoulutuksesta riippumatonta.
Länsi-Euroopassa syntynyt tyylisuunta levisi 1900-luvun kuluessa muualle maailmaan. Suomessa naivismi tuli tunnetuksi 1960–1970 -luvuilla. Myös Ruotsissa naivismi on suhteellisen suosittua.
Naivismissa on lapsenomaisuutta. Työt ovat usein unenomaisia ja lähellä surrealismia fantasia-aiheineen. Aiheet ovat useimmiten kertovia ja ne liittyvät tekijän elämään, kuten muistoihin, uniin tai haaveisiin. Myös kukka- ja eläinaiheet, jotka olivat akatemiataiteessa vähiten arvostettuja lajityyppejä, ovat yleisiä.
Yleisvaikutelma on useimmiten hauska tai optimistinen. Huumorin ohessa voi olla lempeää yhteiskuntakritiikkiä.
Teoksissa on runsaasti koristeellisia ja värikkäitä yksityiskohtia tyhjän tilan kammon tapaan. Yksityiskohdat kuvataan samanarvoisina, kun taas koulutetut taiteilijat pyrkivät synteesiin, jossa jotkin elementit dominoivat. Samanarvoisten detaljien tulvassa kokonaisuus muuttuu tavallaan epätodelliseksi, vaikka tavoitteena on alun perin ollut kuvata aihetta tarkan todellisesti.
Maalausten muotokieli on kaavamaista ja jäykkää, esimerkiksi henkilöt esitetään usein frontaalisti eli suoraan edestä nähtyinä. Mittasuhteet voivat olla mielivaltaisia tai niissä sovelletaan arvoperspektiiviä. Keskeis– tai ilmaperspektiiviä käytetään harvoin. Maalaukset perustuvat usein ääriviivaan, joka rajaa kirkkaita väripintoja.
Lue lisää, miten naivistinen taide päätyi Iittalan kylille: https://naivistit.fi/naivismi-iittalassa/
