Miksi perustaa karkkikauppa, kun voi ryhtyä suklaatirehtööriksi

Entinen yrittäjä, ekonomi Ismo Salo laittoi 1990-luvun alkajaisiksi useisiin ulkomaisiin talousalan lehtiin ilmoituksen, jolla haettiin liikeideaa. Suuren siivousalan yrityksensä myynyt yrittäjä oli saanut lomailusta tarpeekseen, ja oli aika keksiä uutta puuhaa.

Englantilainen makeisvalmistaja tarjosi tuotteitaan jälleenmyyntiin. Makeiset jalostui Salon henkilökohtaisessa yrityshautomossa suklaaksi, joka oli hänen ja vaimonsa Leila Salon suuri suosikki. Miksi perustaa karkkikauppa, kun voi ryhtyä valmistamaan suklaata itse? Salot lähtivät Belgiaan hakemaan oppia. Viikon kurssi riitti vakuuttamaan, että oikealla tiellä ollaan.

Makumestari työssään.

Niinpä Salot vuokrasivat Iittalasta lasitehtaan tuntumasta tontin ja ryhtyivät rakentamaan suklaatehdasta. Suurena lamavuonna heinäkuussa 1991 päästiin viettämään avajaisia itse tehtyine konvehteineen. Ensimmäisenä vuonna suklaamyymälän lasiseinän takana vieraili jo 120 000 kävijää tutustumassa suklaanvalmistukseen ja tehtaan tuotteisiin. Kultasuklaan myymälässä on ollut alusta asti seinän kokoinen ikkuna, jotta ihmiset pääsevät seuraamaan suklaan valmistusta Iittalassa vieraillessaan.

Salot luotsasivat Kultasuklaata reilun vuosikymmenen, kunnes tuli aika jäädä oikeasti eläkkeelle. Uusi omistajapari Tapani Korpi ja Arja Vekana-Korpi vastaanottivat tehtaan tietenkin suklaiset avaimet vuonna 2001.

Kultasuklaan Rocky Road.

Elintarvikealalla pitkän uran luoneen pariskunnan oli helppo hypätä suklaanvalmistuksen maailmaan. Perustajayrittäjän tavoin he hakivat oppia suklaanvalmistuksen alkulähteiltä Belgiasta ja Sveitsistä. Kesä on ollut alusta saakka Kultasuklaalle tärkeä sesonki, ja väliaikoina on joulusuklaiden ohella keskitytty palvelemaan yritysasiakkaita erilaisilla yritystuotteilla. Tärkeä myyntituote oli yrityksen logolla varustetut konvehdit ja erilaiset suklaahahmot.

Tapani Korven innovaatio oli aloittaa suklaalevyjen irtomyynti herkkukaupoissa ja joissakin marketeissa. Viidentoista vuoden yrittäjäuran jälkeen Korpi ja Vekana-Korpi päättivät etsiä Kultasuklaalle jatkajan, jolla olisi paitsi palo yrittäjyyteen myös innovatiivinen ote tekemiseen.

Pitkäaikaiset ystävykset Juha-Pekka Kärkkäinen ja Juri Kaskela lupasivat vaalia perheyrityksen arvoja Kultasuklaalla kuitenkin toivotulla innovatiivisella otteella. Nykyisten yrittäjien tarina Kultasuklaan luotsaajina alkoi kesäkuussa 2017.

Saman vuoden jouluksi Iittalasta jo kuului kummia, Suomen ensimmäiset sirkkasuklaat valmistettiin Iittalassa. Sirkkabuumi laantui nopeasti mutta jo seuraavana vuonna Kultasuklaa toi ensimmäisenä Suomeen vaaleanpunaisena hohtavan rubiinisuklaan.

Syyskuussa 2020 Kultasuklaa yhdistyi yhteistyökumppaninsa Arctic Forest Foodin kanssa. Uuden yhtiön nimeksi tuli Arctic Kultasuklaa. Uusi yhtiö hyödyntää osapuolten vahvuuksia – käsintehtyä suomalaista suklaata ja arktisia raaka-aineita sekä makuja. Levin tunturimaisemissa toimivan Arctic Forest Foods´in välipalapatukoita on jo aiemmin kuorrutettu Kultasuklaalla.

Tärkeä tuoteryhmä ovat erilaiset suklaafiguurit.

Kultasuklaan ydinajatus on alusta lähtien ollut tarjota suklaata suomalaiseen makuun ja uskaltaa keksiä uusia makuja, muotoja ja suklaatuotteita, joita kukaan ei aiemmin ole tehnyt. Sama pätee edelleen.

Kultasuklaan vahvuuksia myös tulevaisuudessa ovat ammattitaito, tinkimättömyys ja rohkeus mennä kohti uutta. Näitä arvoja luotsaavat eteenpäin 30-vuotisjuhlavuodessa myös Kultasuklaan nykyiset omistajat Juha-Pekka Kärkkäinen ja Juri Kaskela.

“Iittala Village on tärkeä osa Kultasuklaan olemusta, yrityksen historiaa ja tulevaisuutta. Käsityön kehto on meille tärkeä ja luonteva paikka, kun on kyseessä meidän kaltainen artesaanisuklaan tekijä.”

Lue lisää